Harjoituskauden kuulumisia

Ylimenokaudella hakkasi valmentajan sydän vielä kovilla sykkeillä. Sen verran hekumallinen oli mennyt kisakausi, ettei sitä ota oikein uskoakseen vieläkään. Niin sitä vain noustaan tuolta takavasemmalta ikäluokan terävimpään kärkeen, kun nöyrästi tehdään töitä ja pidetään mieli motivoituneena.

Annikan osaltahan nyt on erittäin herkullinen tilanne, kun juoksu kulkee ja takana on kausi, jolloin on osoitettu itselle, että isotkin voitot (SM on iso voitto) ovat mahdollisia. Harjoittelu jatkuu kuitenkin entiseen tapaan, siihen ei suuria muutoksia ole tarvis tehdä. Ratsastukset mukaan lukien Annikalle tulee melko säännöllisesti seitsemän, jopa kahdeksan, viikkotreeniä. Kahden ja puolen viikon harjoitustauon jälkeen tyttö oli sähinää vieläkin täynnä, mutta nyt vähän rauhoitellaan, että mieli ja hermosto saa levätä, vaikka toki fyysistä treeniä tehdäänkin.

Ryhmäni muutoin on samalla vakaa, että muutosten kourissa. Vakautta luo, että perusjengi on kasassa ja motivoituneena. Muutosta tuo uudet nuoret, joita on tämän vuoden aikana nostettu jo kuuden tytön verran seuramme urheilukouluista valmennusryhmäämme. Potentiaalia seuran menestykselle entistä laajemmin on olemassa. Kun pääjoukko kasvaa N16-17-sarjaan, niin T15-sarjaankin tulemme näillä näkymiin saamaan varsin vahvan viestijoukkueen. Sen sijaan N22-sarjaan nuoseva ikäluokka on nyt elämän suurten muutosten kynnykselle. Ilokseni olen saanut huomata heidänkin hyvän treenivireen.

Harjoituksia teemme näin lokakuussa neljä kertaa viikossa, marraskuussa teemme myös viiden harjoituksen viikkoja. Tähän tapaan olemme aloittaneet harjoittelua Kajaanihallilla:

Julkaisu käyttäjältä Jari Haverinen.